Inari, Utsjoki ja Enontekiö liittyivät mukaan Sodankylän ja Muonion ympäristönsuojelun yhteistoiminta-alueeseen – uusi organisaatio kantaa nimeä Arktisen Lapin ympäristönsuojelu
Sodankylä ja Muonio solmivat yhteistoimintasopimuksen ympäristönsuojelun viranomaistehtävien järjestämisestä 1.1.2019 alkaen. 1.1.2020 yhteistoiminta-alueeseen liittyivät mukaan myös Inari, Utsjoki sekä Enontekiö. Uusi organisaatio kantaa nimeä Arktisen Lapin ympäristönsuojelu. Yhteistoiminnan lähtökohtana on tarjota kaikille kuntalaisille laadullisesti samantasoiset ja samanhintaiset palvelut koko yhteistoiminta-alueella.
Sodankylä jatkaa edelleen yhteistoiminnan vastuukuntana. Kuntalaki mahdollistaa, että kunnat voivat vapaaehtoisuuteen perustuen sopimuksen nojalla hoitaa tehtäviään yhdessä. Ympäristönsuojelun tehtäviä koskeva lainsäädäntö lisääntyy ja uudistuu kiivaalla tahdilla, ja elinympäristöä koskevat päätökset ovat yhä keskeisemmässä asemassa kunnan päätöksenteossa sekä elinvoiman edistämisessä. Kuntayhteistyön myötä pienissä kunnissa voidaan paremmin varmistaa riittävä asiantuntemus ja palvelutarjonta, sekä kehittää toimintaa. Arktisen Lapin ympäristönsuojelun organisaation henkilökuntaan kuuluvat ympäristöpäällikkö ja kolme ympäristötarkastajaa (yksi Sodankylässä, yksi Ivalossa ja yksi Muoniossa tai Enontekiöllä) sekä tarvittavat toimistoresurssit.
Arktisen Lapin ympäristönsuojelu kattaa lähes puolet Lapin maakunnasta
Arktisen Lapin ympäristönsuojelun organisaation yksi erityispiirteistä on sen suuri pinta-ala. Yhteistoiminta-alue kattaa 45,4 % Lapin maakunnan pinta-alasta eli 13,5 % koko Suomen pinta-alasta. Mukana on kolme pinta-alaltaan Suomen suurinta kuntaa. Yhteistoiminta-alueen rajavaltioina ovat Ruotsi, Norja ja Venäjä. Yhteistyötä rajavaltioiden kanssa tehdään tiiviisti mm. Suomen ja Ruotsin välisessä rajajokikomissiossa. Alueella puhutaan viittä virallista kieltä (suomi, ruotsi, pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame), mikä antaa yhteistyölle oman vivahteensa.
Alue on poikkeuksellisen monimuotoinen, sillä yhteistoiminta-alueella harjoitetaan mm. porotaloutta, kaivostoimintaa, aktiivista matkailua. Lisäksi alueella sijaitsee erittäin suuria suojelualueita, kuten kansallispuistoja ja Natura-alueita. Arktisen Lapin ympäristönsuojelun viranhaltijat työskentelevät hajautetusti koko toiminta-alueella, jolloin paikallis- ja aluetuntemus pystytään turvaamaan.
Yhteistoiminnalla halutaan varmistaa laadukkaat ympäristönsuojelun palvelut koko alueella
Yhteistoiminta-alueen perustamisen tärkeimpänä hyötynä nähdään kyky tarjota organisaation avulla kaikille kunnille yhtä laadukkaat ympäristönsuojelun palvelut. Uuden organisaation avulla vastataan vuosien mittaan kasvaneeseen tehtävien määrään ja taataan, että pienetkin kunnat voivat hoitaa ympäristönsuojelun viranomaistehtävät nykyvaatimusten tasoisesti, kuitenkin paikalliset ympäristön erityispiirteet huomioiden. Yhteistoiminta-alueen avulla pyritään järjestämään palvelut taloudellisesti ja samaan aikaan ympärivuotisesti sekä laadukkaasti.
Hyötynä yhteistoiminnassa nähdään myös sen toiminnanharjoittajille tuottama tasapuolisuus. Yhteistoiminnan avulla luodaan kaikille kunnille yhtenäinen linja, mikä helpottaa sääntelyn tulkintaa ja yhtenäistää kuntien käytäntöjä. Kuntalaisille yhteistoiminta-alueen perustaminen näkyy nopeampina asioiden käsittelyaikoina ja viranhaltijoiden mahdollisuuksina erikoistua tiettyihin ympäristönsuojelun osa-alueisiin yhteistoiminta-alueella.
Ympäristönsuojelun tärkeys korostuu erityisesti Lapissa, missä maakunta elää puhtaasta luonnosta ja useat elinkeinot alueella hyödyntävät luonnonvaroja. Ympäristönsuojelun valvonnan tulee olla järjestetty laadukkaasti, jotta Lapin puhdas luonto säilyy myös tuleville sukupolville. Arktisen Lapin ympäristönsuojelun organisaatio vastaakin tähän laatuvaatimukseen tulevaisuudessa järjestämällä laadukkaat ja yhtenäiset ympäristönsuojelun palvelut toiminta-alueellaan.