Haja-asutuksen jätevesien käsittely
Haja-asutuksen jätevesillä tarkoitetaan viemäriverkostojen ulkopuolisien alueiden talousjätevesiä. Jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Jos jätevesiä ei käsitellä, tavallisin haitta on oman tai naapurin kaivon likaantuminen. Avo-ojiin tai maastoon johdettuna jätevedet voivat aiheuttaa pahaa hajua, rehevöitymistä, vesistön hapettomuutta sekä olla hygieniariski. Lisäksi pohjavedet saattavat pilaantua. Kiinteistön omistaja vastaa aina siitä, että kiinteistöllä on talousjätevesien käsittelyä varten soveltuva jätevesien käsittelyjärjestelmä. Käsittelyjärjestelmän on täytettävä tietyt vaatimukset puhdistustason suhteen, jotka saavutetaan eri menetelmillä riippuen mm. kiinteistön käyttöasteesta.
Keitä uudistettu jätevesiasetus koskee?
Uudistettu jätevesiasetus koskee ennen vuotta 2004 rakennettuja tai rakennusluvan saaneita haja-asutusalueen asuin- ja lomakiinteistöjä, jotka sijaitsevat enintään 100 metrin etäisyydellä vesistöstä sekä jätevesien käsittelyjärjestelmiä, jotka sijaitsevat pohjavesialueella. Vesistöllä tarkoitetaan järveä, lampea, jokea, puroa, kanavaa ja tekojärveä, mutta ei noroa, ojaa tai lähdettä. Etäisyys vesistöön mitataan sen rakennuksen seinästä, missä jätevesiä muodostuu. Käsittelyjärjestelmän sijaintia pohjavesialueella tarkastellaan sen mukaan, sijaitseeko mikään jätevesien käsittelyjärjestelmän osa pohjavesialueen sisäpuolella. Ranta- ja pohjavesialueet voit tarkastaa osoitteesta ymparisto.fi/satametria. Tällaisilla haja-asutusalueen kiinteistöillä on oltava ympäristönsuojelulaissa määritellyn perustason puhdistusvaatimusten mukainen jätevesien käsittelyjärjestelmä.
Jätevesijärjestelmää ei tarvitse uusia määräaikaan mennessä esimerkiksi, kun
• kiinteistösi sijaitsee ranta-alueen (100 m) ja pohjavesialueen ulkopuolella
• kiinteistö on liitetty/liitetään viemäriverkostoon
• kiinteistöllä on jo säädökset täyttävä jätevesijärjestelmä
• kyseessä on ympäristöluvanvarainen toiminta
Kaikilla ennen vuotta 2004 rakennetuilla tai rakennusluvan saaneilla viemäriverkoston ulkopuolisilla kiinteistöillä jätevesijärjestelmä on kunnostettava ison korjaus- tai muutostyön yhteydessä. Tällaisia ovat esimerkiksi vesivessan rakentaminen, olemassa olevan vesi- tai jätevesijärjestelmän korjaaminen tai rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva rakennuslupaa edellyttävä korjaus- tai muutostyö. Näihin muutoksiin ei ole määrätty aikataulua. Huomioitavaa kuitenkin on, että millään kiinteistöllä jätevesistä ei saa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa.
Ikävapautus
Puhdistustasoa koskevan vaatimuksen noudattamisesta vapautuvat automaattisesti ilman hakemusta kiinteistön omistajat, jotka ovat syntyneet ennen 9.3.1943. Vapautuksen voi saada vain vakituisesti asutulle kiinteistölle ja kiinteistön kaikkien omistajien on täytettävä ikäkriteeri. Ikävapautusta ei voi saada vapaa-ajan asunnolle tai jos joku omistajista asuu vakituisesti muualla. Kiinteistön jätevesijärjestelmän on oltava käyttökuntoinen eikä jätevesistä saa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa.
Poikkeaminen
Lupaa poiketa perustason puhdistusvaatimuksista on mahdollista hakea, jos tarvittava investointi olisi kiinteistön haltijalle kohtuuton. Poikkeamista voivat hakea vain ne kiinteistöt, joilla jätevesien käsittely perustason puhdistusvaatimusten mukaisesti on aikarajaan sidottu. Poikkeaminen voidaan myöntää vain, jos toteutettavat toimet olisivat sekä kustannuksiltaan kohtuuttomia, että teknisesti vaativia esimerkiksi maasto-olosuhteiden vuoksi. Kohtuuttomuuden arvioinnissa otetaan huomioon kiinteistön sijainti viemäriverkoston piiriin ulotettavaksi tarkoitetulla alueella, kiinteistön haltijan ja kiinteistöllä vakituisesti asuvien korkea ikä ja muut vastaavat elämäntilanteeseen liittyvät erityiset tekijät sekä kiinteistön haltijan pitkäaikainen työttömyys, sairaus tai muu näihin rinnastettava sosiaalinen suorituseste. Lupa poiketa voidaan myöntää sekä vakituisesti asutulle kiinteistölle että vapaa-ajan kiinteistölle. Poikkeaminen myönnetään korkeintaan viideksi vuodeksi kerrallaan.
Poikkeamisen myöntämisen perusteet
Ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää luvan poiketa perustason puhdistusvaatimuksesta ympäristökuormituksen huomattavan vähäisyyden perusteella. Olennaista on, että ympäristöön kohdistuva kuormitus on vähäistä verrattuna hajajätevesiasetuksen mukaisiin asukaskohtaisiin kuormituslukuihin. Kuormitusluku kuvaa sitä, kuinka paljon tavanomaisesta asumisesta syntyy jäteveteen joutuvia haitta-aineita henkeä kohden ennen jäteveden käsittelyä. Ohjeistuksena on, että poikkeaminen perustason puhdistusvaatimuksesta voidaan myöntää, kun kiinteistöllä asuu vakituisesti vain 1-2 henkilöä ja kiinteistön käyttöaste on alhainen.
Poikkeamisen hakeminen sosiaalisin perustein tulee kyseeseen, kun pitkäaikainen työttömyys, sairaus tai muu seikka on heikentänyt kiinteistön haltijan taloudellista tilannetta niin, että investointia voidaan pitää kohtuuttomana.
Poikkeaminen voidaan myöntää määräajaksi myös niille kiinteistöille, jotka on tarkoitus liittää vesihuoltolaitoksen viemäriin tai muuhun viemäriverkostoon.
Kiinteistön haltijoilla on lisäksi mahdollisuus hakea lupaa poiketa perustason puhdistusvaatimuksesta korkean iän perusteella. Iän perusteella poikkeamista voivat hakea myös ne kiinteistönhaltijat, jotka eivät esimerkiksi kiinteistön omistussuhteiden tai käyttötavan takia täytä edellä mainitun automaattisen ikävapautuksen kriteereitä. Tarkoituksena on välttää kohtuuttoman kalliita investointeja sellaisilla kiinteistöillä, jotka nykyisen sukupolven väistyessä saattavat jäädä asumattomiksi. Poikkeamisen myöntämiselle ei ole asetettu tiettyä alaikärajaa.
Mistä aloitan?
Kaikilla kiinteistöllä tulee olla selvitys jätevesijärjestelmästä jätevesistä ympäristöön aiheutuvan kuormituksen arviointia varten. Selvitys tarvitaan, kun ympäristönsuojeluviranomainen arvioi täyttääkö kiinteistön jätevesijärjestelmä hajajätevesiasetuksen vaatimukset puhdistustason suhteen. Selvityksen jätevesijärjestelmästä pystyy laatimaan myös itse. Selvityksessä tulee olla mm. tiedot jätevesijärjestelmästä ja sen sijainnista, jätevesien purkupaikasta sekä kiinteistön käyttöasteesta. Selvitys tulee säilyttää kiinteistöllä ja se on tarvittaessa esitettävä kunnan ympäristönsuojelu-viranomaiselle.
Ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävänä on arvioida jätevesijärjestelmän riittävyys ja uudistamistarve ja lisäksi tehtäviin kuuluu jätevesijärjestelmän käytönaikainen valvonta. Ota yhteyttä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen, mikäli olet epävarma jätevesijärjestelmän riittävyydestä. Jätevesijärjestelmän parantaminen vaatii toimenpideluvan, jota haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Toimenpidelupaa voi hakea myös osoitteesta lupapiste.fi. Kiinteistölle rakennettavan jätevesien käsittelyjärjestelmän ja jätevesien johtamisen tulee perustua pätevän suunnittelijan laatimaan suunnitelmaan, joka on esitettävä toimenpidelupaa haettaessa.
Poikkeamisen hakeminen
Poikkeamishakemukset ja jätevesijärjestelmän selvitystä koskevan lomakkeen löydät sivun oikeasta laidasta. Saat lomakkeet myös pyynnöstä postitse. Poikkeamishakemus voi olla myös vapaamuotoinen, kunhan hakemuksesta löytyy tarvittavat tiedot. Poikkeamista hakiessasi tarvitset poikkeamishakemus jätevesien käsittelystä -lomakkeen sekä selvitys jätevesijärjestelmästä -lomakkeen. Lisäksi hakemukseen tulee liittää liitteistä 3A-3D tarpeelliset riippuen poikkeamisen hakemisen syystä. Varmista, että hakemuksessa on kiinteistön tarkka osoite ja kiinteistötunnus sekä hakijan yhteystiedot. Päivää ja allekirjoita hakemus liitteineen.
Poikkeamishakemus tulee toimittaa osoitteeseen:
Arktisen Lapin ympäristönsuojelu, PL 60, 99601 Sodankylä tai kirjaamo@sodankyla.fi
Vesihuoltolaki
Vesihuoltolain (119/2001) tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti.
Taajaman ulkopuolella kiinteistöä ei tarvitse liittää vesihuoltolaitoksen vesijohtoon, jos:
1) kiinteistön vesihuoltolaitteisto on rakennettu ennen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymistä; ja
2) kiinteistöllä on käytettävissä riittävästi terveydensuojelulaissa säädetyt laatuvaatimukset täyttävää talousvettä.
Taajaman ulkopuolella kiinteistöä ei tarvitse liittää vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin, jos:
1) kiinteistön vesihuoltolaitteisto on rakennettu ennen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymistä ja jätevesien johtamisessa ja käsittelyssä noudatetaan, mitä ympäristönsuojelulaissa (527/2014) säädetään; tai
2) kiinteistöllä ei ole vesikäymälää ja sen jätevesien johtamisessa ja käsittelyssä noudatetaan, mitä ympäristönsuojelulaissa säädetään.
Muussa tapauksessa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta voi hakea vapautusta viemäriin ja vesijohtoon liittymisestä. Edellytyksenä vesijohtoon liittämisvelvollisuudesta vapauttamiselle on, että kiinteistöllä on käytettävissä riittävästi vaatimukset täyttävää talousvettä. Edellytyksenä jätevesiviemäriin liittämisvelvollisuudesta vapauttamiselle on muun muassa, että kiinteistön jätevesien johtaminen ja käsittely voidaan järjestää ympäristönsuojelulaissa säädettyjen vaatimusten mukaisesti.
Linkit
Ympäristönsuojelulaki (527/2014)
Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017)
Vesihuoltolaki (119/2001)
Sodankylän rakennusvalvonta
Inarin rakennusvalvonta
Muonion rakennusvalvonta
Enontekiön rakennusvalvonta
Utsjoen rakennusvalvont